RINGETTE SAAPUI SUOMEEN 1970-LUVUN LOPPUPUOLELLA
Vuosi 1979 on merkittävä vuosi maamme ringeten historiassa, koska tuona vuonna laji saapui Suomeen Kanadasta, jossa sen suosio on kasvanut kohisten. Sekä varusteet, pelin tempo että säännöt ovat muokkautuneet aikojen kuluessa.
Ringeten toi Suomeen eräs voimistelunopettajana toiminut jääkiekkovalmentaja. Aluksi lajia kutsuttiin maassamme nimellä ringuette, mutta myöhemmin myös meillä alettiin käyttää lajin englanninkielistä nimeä. Suomeen haettiin valmentajia Kanadasta asti opettamaan suomalaisille tätä uutta peliä, josta tulikin pian suosittu turkulaisten tyttöjen keskuudessa.
Turun lisäksi laji levisi pian myös Naantaliin, Uuteenkaupunkiin, pääkaupunkiseudulle sekä Lahteen. Kanadalaisten valmentajien lisäksi maahamme kutsuttiin vierailulle myös kanadalaisjoukkue lajin ottassa ensiaskeleitaan Suomessa.
Ensimmäinen ringetteturnaus järjestettiin Suomessa vuonna 1980. Turnaus pidettiin Uudessakaupungissa. SM-sarjatoiminta aloitettiin valtakunnallisena toiminta pelikaudella 1987-1988 ja vuonna 1983 perustettiin Suomen Ringetteliitto.
MM-kilpailut järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1990 Kanadassa ja niihin osallistui kahdeksan joukkuetta kolmesta eri maasta. Nämä maat olivat USA, Suomi ja Kanada. Suomi sai kunnian järjestää ringetten toiset MM-kilpailut, jotka pidettiin vuonna 1992 Helsingissä.
Näihin kisoihin saatiin osallistujia aikaisempaa useammasta maasta ja niihin osallistui Suomi, USA, Kanada, Ruotsi, Ranska sekä Venäjä ja Suomi sai kotikisoista pronssimitalin.
Vuoden 1994 USA:ssa pidetyistä MM-kilpailuista Suomi sai kultaa ja vuonna 1996 Ruotsissa pidetyistä MM-kilpailuista hopeaa. Maailmanmestaruuskulta ei ole jäänyt Suomen viimeiseksi, vaan lajissa on menestytty loistavasti myöhemminkin ja onpa yhdellä maamme pelaajista jopa useita ringeten maailmanmestaruuksia, mikä on jo huippusuoritus.
ANSIOITUNEITA RINGETTEHENKILÖITÄ PALKITAAN VUOSITTAIN
Lajin parissa ansioituneita vaikuttajia ja tahoja on ollut maassamme tapana palkita vuosittain. Esimerkiksi Vuoden valmentajan, Vuoden juniorivalmentajan, Vuoden ringettehenkilön, Vuoden ringetteseuran, Vuoden ringettekoulun sekä Vuoden tuomarin valinta ovat muodostuneet jo perinteiksi.
MENESTYKSESTÄ HUOLIMATTA SEUROJA TULEE KEHITTÄÄ EDELLEEN
Vaikka Suomi onkin menestynyt ringetessä huomattavan hyvin, tulee seuratoimintaa tästä huolimatta kehittää edelleen kiinnittäen huomiota sen toiminnan laatuun. Tähän kehittämiseen pyritään “perushoidoksi”, “erikoishoidoksi” sekä “itsehoidoksi” kutsutuin keinoin.
Lyhyesti kuvattuina perushoito käsittää seurojen välisiä tapaamisia, erikoishoito seurakäyntejä sekä itsehoito erilaisia materiaaleja sekä tukia. Lasten ja nuorten äänen kuuluville saaminen aikaisempaa merkityksellisemmmällä tavalla on eräs seurojen tulevaisuuden haasteista.